Rännit ja rihlat

Kaivutekniikka, koneet, rännit, jne.

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Jänkäkurppa » 24.03.2017 15:04

Nuo taulukot, hippujen koot, veden virtaukset ja muut ovat kovin mielenkiintoisia ja olen itsekin jonkin verran tutkinut ja yrittänyt kerätä hienointa kultaa talteen. Omalla kaivupaikallani tein vuosia sitten virtaus- ja kallistusmuutoksia sekä lisäsin verkolla suojattua sykerömattoa. Sykerömattoihin jäi hienoa kiviainesta valtavat määrät ja sen vaskaukseen meni aikaa kokonainen päivä. Vaskaukseen ei kulunut kuin puoli päivää mutta selän oikaisut veivät toisen puoli päivää. Sen verran tutkimuksestani selvisi että omalla kaivupaikallani ei kannata uhrata liikaa aikaa hienon kullan talteenottoon. Sen tiedän että on paikkoja, missä on pääasiassa hienoa kultaa, on paikkoja missä lähes kaikki kulta on raemaisen karkeaa, on littanaa ja sekakokoista.

Kultakioskilla oli aikanaan myynnissä vuonna 2005 ilmestynyt 68-sivuinen Harri Vaaralan tekemä (omakustanne)kirja Kultahippujen rännitys ja korundien tunnistus. Siinä kerrotaan sykerömatoista (Nomad), salmiakkikuvioisista verkoista (Expamet), rännien kallistuksista, rihlojen muodoista, pyörteistä, yms. Kirja perustuu kanadalaisiin tutkimuksiin Klondikessa. Kirjan lopussa on lähteinä mainittu mm:
CLARKSON, R.R. 1989: Gold lossesKlondike Placer Miners, (1988 Contventional Sampling Program). Prepared for the Klondike Placer Miners Assosiation.
CLARKSON, R.R. And PEER, O. 1990: An Analysis of sluisbox Riffle Performance. Prepared for the Klondike Placer Miners Assosiation.
Lisäksi kuusi muuta lähdettä.

Yksi mielenkiintoinen tutkimustulos kirjan mukaan oli että paras tulos saavutettiin kun käytettiin 25 kulmarihloja, mitkä oli kallistettu ylös- ja taaksepäin 15 astetta ja väli oli 50 mm. Rännin kaltevuuskulman ollessa 25 cm / metri eli 1:4. Erittäin jyrkkä mutta näin oli tutkittu.

Kirja on erittäin mielenkiintoinen ja opastava niille, jotka haluavat rakentaa ”ottavan rihlaston”.

Kioskilla ei ole kirjaa enää ollut myynnissä muutamaan vuoteen. Inarilainenkin möi aikoinaan kirjaa mutta sieltäkin lopetettiin kulta-aiheisten kirjojen myynti. Soitin äsken Harri Vaaralalle mutta hänelläkään ei ole enää kirjaa myytävänä. Jos haluaa hyvät suomenkieliset tutkimukset niin kannattaa kysellä, myykö joku ko kirjan käytettynä. Rihlojen ja rännien teko-ohjeita on myös Hipputeos Oy:n kirjassa Kullankaivajan opas (2014).
Avatar
Jänkäkurppa
 
Viestit: 105
Liittynyt: 01.03.2011 09:36
Paikkakunta: Kittilä

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja matson1 » 24.03.2017 16:28

Ei millään pahalla mutta kylläpä kuulostaa tieteellisen tarkalta hommalta tuo rännittäminen.
Itselle riittää kun noin kananmunan kokoinen kivi menee alas ränniä niin silloin kaikki on siltäosin kohdallaan, ja sitten ei muuta kuin perkeleesti soraa ränniin ja illalla vaskataan ja katotaan miten kävi.
matson1
 
Viestit: 65
Liittynyt: 10.01.2013 14:30

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Kivenkääntäjä » 24.03.2017 16:58

Jänkäkurppa kirjoitti:Nuo taulukot, hippujen koot, veden virtaukset ja muut ovat kovin mielenkiintoisia ja olen itsekin jonkin verran tutkinut ja yrittänyt kerätä hienointa kultaa talteen. Omalla kaivupaikallani tein vuosia sitten virtaus- ja kallistusmuutoksia sekä lisäsin verkolla suojattua sykerömattoa. Sykerömattoihin jäi hienoa kiviainesta valtavat määrät ja sen vaskaukseen meni aikaa kokonainen päivä. Vaskaukseen ei kulunut kuin puoli päivää mutta selän oikaisut veivät toisen puoli päivää. Sen verran tutkimuksestani selvisi että omalla kaivupaikallani ei kannata uhrata liikaa aikaa hienon kullan talteenottoon. Sen tiedän että on paikkoja, missä on pääasiassa hienoa kultaa, on paikkoja missä lähes kaikki kulta on raemaisen karkeaa, on littanaa ja sekakokoista.

Kultakioskilla oli aikanaan myynnissä vuonna 2005 ilmestynyt 68-sivuinen Harri Vaaralan tekemä (omakustanne)kirja Kultahippujen rännitys ja korundien tunnistus. Siinä kerrotaan sykerömatoista (Nomad), salmiakkikuvioisista verkoista (Expamet), rännien kallistuksista, rihlojen muodoista, pyörteistä, yms. Kirja perustuu kanadalaisiin tutkimuksiin Klondikessa. Kirjan lopussa on lähteinä mainittu mm:
CLARKSON, R.R. 1989: Gold lossesKlondike Placer Miners, (1988 Contventional Sampling Program). Prepared for the Klondike Placer Miners Assosiation.
CLARKSON, R.R. And PEER, O. 1990: An Analysis of sluisbox Riffle Performance. Prepared for the Klondike Placer Miners Assosiation.
Lisäksi kuusi muuta lähdettä.

Yksi mielenkiintoinen tutkimustulos kirjan mukaan oli että paras tulos saavutettiin kun käytettiin 25 kulmarihloja, mitkä oli kallistettu ylös- ja taaksepäin 15 astetta ja väli oli 50 mm. Rännin kaltevuuskulman ollessa 25 cm / metri eli 1:4. Erittäin jyrkkä mutta näin oli tutkittu.

Kirja on erittäin mielenkiintoinen ja opastava niille, jotka haluavat rakentaa ”ottavan rihlaston”.

Kioskilla ei ole kirjaa enää ollut myynnissä muutamaan vuoteen. Inarilainenkin möi aikoinaan kirjaa mutta sieltäkin lopetettiin kulta-aiheisten kirjojen myynti. Soitin äsken Harri Vaaralalle mutta hänelläkään ei ole enää kirjaa myytävänä. Jos haluaa hyvät suomenkieliset tutkimukset niin kannattaa kysellä, myykö joku ko kirjan käytettynä. Rihlojen ja rännien teko-ohjeita on myös Hipputeos Oy:n kirjassa Kullankaivajan opas (2014).


Eihän tuo hienoimman kullan erottelu välttämättä kannata ellei ränniä ole viritelty siten, että se merkittävästi saa hienompaakin ainesta. Aikaahan vaskaaminen ottaa ja siksi itse en tykkää rautarihloista, koska ne tuottaa järjettömästi vaskattavaa jossa on seassa erittäin paljon vielä hiekkaa ja muita keveitä. Ja onhan näihin myös olemassa helpotuksia, mutta se että vastaako investointi sitten lopullista tuotannollista hyötyä on toinen asia :lol:

Mutta noihin vanhoihin rihlatutkimuksiin en enää itse luota. Sillä nyt kun suurnopeuskamerat yms ovat yleistyneet lähes jokaisen käytettäväksi ja erottelukyky parantunut, niin on huomattu että parannettavaa on todella paljon. Esim. Keenen ränneissä tämä näkyy selkeimmin, rihlojen väliksi 50mm on liian vähän, rihlojen välejä on pidennetty huomattavasti jne.

matson1 kirjoitti:Ei millään pahalla mutta kylläpä kuulostaa tieteellisen tarkalta hommalta tuo rännittäminen.
Itselle riittää kun noin kananmunan kokoinen kivi menee alas ränniä niin silloin kaikki on siltäosin kohdallaan, ja sitten ei muuta kuin perkeleesti soraa ränniin ja illalla vaskataan ja katotaan miten kävi.


Kuten olen aina sanonut, niin kyllä kaikki merkittävä saadaan vanhoilla kaluilla irti, mutta jos halutaan hifistellä ja oikeasti koittaa saada kaikki irti lähtevä niin tarvitaan jotain aivan muuta ;)
Osa kaivajista on niitä (pelottavan iso osa jopa) jotka pöllyyttelevät matot lepikkoon jos matoissa ei ole mitään sormin poimittavaa, näitä en itse järin haluaisi nähdä. Mutta sitten on niitä jotka koittavat päästä kohtuu pieniin käsiksi ja sitten on niitä minunkaltaisia omituisia otuksia jotka haluaa mahdollisimman paljon irti samasta työmäärästä. Itse koitan tavoitella 150-200 mesh asti ja hyvin lähelle tuota jo pääsenkin. Nuo isommat kyllä jää siinä samassa jos pienetkin 8-)

Kaikki tyylillään, mutta kun tuo Hardy niin osui oikeaan aiheeseen, niin piti laittaa tietoa sitä janoaville :lol: Sitä ei nopeasti tajuakaan kuin monimutkainen noin yksinkertainen asia kuin ränni voi olla, mutta todella helposti ja yksinkertaisesti oikeasti voi saada 40-70% kullasta talteen (prosentuaalinen osuus painosta) ;)
Kivenkääntäjä
 
Viestit: 292
Liittynyt: 12.01.2015 09:42
Paikkakunta: Kempele

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Hardyman » 24.03.2017 21:31

Hyvin perusteltua tietoa, ei koskaan tule liikaa!

Rännin toimintaan on syytä perehtyä ja jos tietoa tarjotaan on se tieto mahdollisuuksien mukaan syytä tarkastaa, tai kokeilla käytännössä. Tässäkin osiossa on vasta pyyhkäisty pölyä pinnalta, eikä vielä ole takerruttu, edes rännin rihlojen rakenteeseen? Malleja ränneistä kyllä löytyy ja puolestapuhujat jokaiselle...mutta mielipiteitä on yhtä monta, kuin on noita rännejäkin. Yksinkertainen vesikouru..vai onko.......sittenkään?

Miten rakentaa ränni, jonka jokainen osio, voidaan perustella, kokeellisesti, tai matemaattisesti? ja miltä sellainen ränni näyttäisi? Kyse on kuitenkin lapiokaivajan, yhdestä tärkeimmästä työvälineestä, joten sen olisi syytä toimia!

Nyt ei ole kysymys siitä, onko moisen rakentaminen, edes tarpeellista?
Hardyman
 
Viestit: 84
Liittynyt: 05.07.2016 12:05

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja aar1pne » 25.03.2017 17:58

Ensimmäisen rännin rakensin laudasta rautarihloin oli vuosi 1988 . sen jälkeen kaivettu joka kesä enempi tai vähempi.
Nykyinen ränni on rautaa. Pituus 3 metriä leveys 18 senttiä .
Yläpäässä metri tyhjää sitten puolenmetrin juorumatto ja 60 senttiset pohjalliset rihlat eikä muuta.
Kokeilin jatkoränniä jossa oli samanlaiset matto ja rihlat, ei sinne vain tullut mitään .

Juorumaton ruutu on 15x15 mm korkeus 5mm yli puolet kullasta jäi ruutuihin , suurin oli 4,9g.
Ei minusta siinä juuri tiedettä tarvita vain kokeilua siellä montulla , joskus kulta on kerroksissa jossa pienet kivet on pyöreäkulmaisia tai teräväsärmäisiä silloin virtaus sen mukaan. Monesti kulta joutuu hukkaan ja miettii onko rännissä vika , mutta yleensä maassa ei vain siinä ole kultaa.
aar1pne
 
Viestit: 122
Liittynyt: 06.04.2011 14:14

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Seppaant » 25.03.2017 20:27

Ensimmäisen rännin rakensin laudasta rautarihloin oli vuosi 1988 . sen jälkeen kaivettu joka kesä enempi tai vähempi.
Nykyinen ränni on rautaa. Pituus 3 metriä leveys 18 senttiä .
Yläpäässä metri tyhjää sitten puolenmetrin juorumatto ja 60 senttiset pohjalliset rihlat eikä muuta.
Kokeilin jatkoränniä jossa oli samanlaiset matto ja rihlat, ei sinne vain tullut mitään .

Juorumaton ruutu on 15x15 mm korkeus 5mm yli puolet kullasta jäi ruutuihin , suurin oli 4,9g.
Ei minusta siinä juuri tiedettä tarvita vain kokeilua siellä montulla , joskus kulta on kerroksissa jossa pienet kivet on pyöreäkulmaisia tai teräväsärmäisiä silloin virtaus sen mukaan. Monesti kulta joutuu hukkaan ja miettii onko rännissä vika , mutta yleensä maassa ei vain siinä ole kultaa.

Minulla on ollut kolme 125 mm leveää kolmimetristä lasikuidusta valmistettua ränniä eli yhteensä yhdeksän metriä.
Ränneissä on kussakin upotettuna kaksi kpl 30 cm pitkät rautaiset kulmarihlat.
Eli yhteensä kuusi rihlastoa kokonaispituudelta 1.8 m, jotka kaikki ovat erilaisia. Eri kallistuskulma, eri pituiset välit ja eri pituiset lipat.
Kun on monenlaisia rihloja niin jokin niistä varmasti toimii aina.
Kun testasin rännien ottavuutta niin viimeisessä rännissä ei koskaan ollut mitään joten usein jätin sen pois.
Jos valittaa, että tällaisesta systeemistä tulee liian paljon vaskattavaa, niin silloin pitää opetella vaskaamaan. (voin väittää että minulla on vaskaustaitoa)
Lisäksi kullan saanti on n. suoraan verrannollinen käsitellyn soran määrään. Käsin kaivuu tekniikkakin on opeteltavissa oleva asia, missä vähällä työllä saa paljon soraa liikkeelle.
Seppaant
 
Viestit: 45
Liittynyt: 20.04.2012 17:03

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja aar1pne » 26.03.2017 09:54

Seppaant kirjoitti:Jos valittaa, että tällaisesta systeemistä tulee liian paljon vaskattavaa, niin silloin pitää opetella vaskaamaan. (voin väittää että minulla on vaskaustaitoa)Lisäksi kullan saanti on n. suoraan verrannollinen käsitellyn soran määrään. Käsin kaivuu tekniikkakin on opeteltavissa oleva asia, missä vähällä työllä saa paljon soraa liikkeelle


Juuri näin.
Vielä kun käytän juorumattoa josta tulos näkyy heti, niin ei ole tarve vaskata päivittäin. Kaksi- kolme joskus jopa viikon olen lapioinut ennen vaskausta, riippuu rautahiekan määrästä.
Toki rihloja pitää pehmittää ja ottaa isoimmat rautakivet pois aina kun pumpun pysäyttää.
Sorakuutiot on suoraan verrannollinen kullanmäärään kun kaikki muut asiat on kohdallaan.
aar1pne
 
Viestit: 122
Liittynyt: 06.04.2011 14:14

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Kivenkääntäjä » 26.03.2017 12:56

Nyt alkaa taas mennä puurot ja velit keskustelussa sekaisin.

Nimenomaan sitä hienompaa kultaa ei niistä ränneistä löydykään, koska niitä ei ole hienommalle tavaralle suunniteltukaan. Vaikka on kuinka hyvä vaskaamaan, niin ei sieltä hirveästi hienointa tavaraa tule löytämäänkään, koska ränni on liian "väkivaltainen" hienon kullan talteenottoon. Se että sitä ei vaskatessa löydä, ei merkitse sitä, etteikö siinä samaisessa maassa myös sitä hienoa olisi. Olisi hiukan tyhmää ajatella että maa jossa on esim. 50 mesh kultaa, mutta ei hienompaa, on ehkä liian yksinkertaista ajattelua. Voi toki olla kohtia jossa on merkittävästi enemmän tuota 50mesh tai suurempaa, mutta todennäköisesti siitä löytyy myös huomattavasti hienompaa, onhan siinä rautahiekkaa ja ihan hiekkaakin seassa.

Todennäköisesti hieno menee rännistä yli, tuosta taulukosta voitte päätellä että jos 100mesh litteän kullan asettumisaika on 2cm / sec (tyyneen paikoillaan olevaan veteen). Kuinka pitkän matkan kulta siis rännissänne kulkee 2 sekunnissa? Todennäköisesti se harrastaa melkoista pukkihyppelyä rihlojen yli.

Jos perinteisen rännin lisäksi haluisi saada tuon 100mesh ja hienomman, niin perässä pitäisi olla esim vielä esim. 1,5m ränniä joka on leveydeltään esim. 45cm ja kaatokulma asetetaan about 5-6 asteeseen. Näin saadaan tuosta samasta vesimäärästä hienompi ja rauhallisempi, vesimäärältään matalampi virta. Näin esim päärännin, oletetaan leveys 20cm ja vesipatja 3cm, vesipatja saadaan levitettyä siten että patjan paksuus on enää 1,34cm. Samalla veden nopeus ja sen turbulenssi saadaan pienenemään. Näin ollen tuo samainen litteä 100mesh kulta saadaan asettumaan pohjaan useaan kertaan lisärännin matkalla. Sen jälkeen luotetaan että matot tekee tehtävänsä, en tiedä kuinka hyvin esim. nomad/miners moss tai vastaava tässä toimii, mutta taitaa ainoastaan olla GH:lla juuri tähän suunniteltuja mattoja.

Ja jos päärännissä kulkee kananmunan kokoiset kivet, niin ennen tuota leveää ränniä ne tulisi seuloa pois. Esim välpällä tai reikälevyllä jonka reikien halkaisija on esim. 3mm (1/8"). Nuo suuremmat kultahiput pitäisi olla jäänyt jo pääränniin mikäli se toimii oikein.

Kuinka moni teistä käyttää hipputeoksella myytäviä seuloja ennen vaskausta? Kun seulotte ne 3 eri kokoon ja muutatte vaskaustyyliänne sitä mukaan mitä hienompi aines on käsiteltävänä, sitä helpommin huomaatte että hienoakin tulee. Jos vaskataan kaikki suoraan pannussa, niin tuo hieno on mennyt suurimmaksi osaksi jo yli ennen kuin alatte näkemään edes karkeampaa.

Mutta edelleen kannattaa miettiä onko järkeä investoida hienomman kullan kiinni saamiseen, sillä painon mukaan prosentuaalisesti tuo karkeampi on huomattavasti suurempi osa. Tähän itse olen valmis satsaamaan, mutta milloin se maksaa itsensä takaisin, niin todennäköisesti vasta sitten kun pääsen kaivamaan kk tai pidempiä aikoja putkeen per kesä. Suurin piirtein tuo lisäränni tuo n. 0,1-0,5g/m3 lisää kultaa ja tämä kaikkihan tulee käytännössä samalla työmäärällä kuin mitä siihen on muutenkin käytetty kaivaessa. Vain lopullinen vaskaus tai "supererottelijalla" tehty työ tulee lisäksi. Tuon hienoimman kullan voi esim putsailla aina vaikka 50litran saaviin ja kesän lopuksi tai jonakin järjettömänä sadepäivänä käydä läpi (tai vasta talvella).

Tiedän ettei monikaan jaksa alkaa tuon hienon kullan kanssa pelleilemään, mutta moni on valmis näkemään sen vaivan ;) 50m3 maan rännityksen jälkeen kultaa on kertynyt 5-25g enemmän kuin ilman lisäränniä, se jo nopeasti maksaa kesässä tuon systeemin takaisin ja jokainen laskee investointinsa yleensä pidemmälle aikavälille kuin yhdelle vuodelle 8-)

Ps. Niin ja luvut ei ole hatusta tempaistuja vaan olen sen itse kokeillut ja todennut, ainoastaan vain että kaivuupäiväni on olleet vähäiset (2-3pv per kerta 2-3 kertaa vuosi) ja investointi ei ole vielä maksanut itseään takaisin. Se mihin aikani kultamailla on mennyt, niin olen etsinyt omaa aluetta jotta systemaattinen kaivaminen onnistuisi ja näin ollen harrastus olisi mielekkäämpää :twisted: Oma ränni on 1,3m 22cm + 1,3m 23cm + 1,5m 45cm.
Kivenkääntäjä
 
Viestit: 292
Liittynyt: 12.01.2015 09:42
Paikkakunta: Kempele

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja aar1pne » 26.03.2017 14:26

Kivenkääntäjä kirjoitti:Nyt alkaa taas mennä puurot ja velit keskustelussa sekaisin


Ystävällisesti.
Sinulla on hienoja laskelmia. Mutta kysyn mihin perustat väitteen esimerkiksi että minun rännissä hienokulta menee yli ? Miksi hienokulta jää ylärihlaan mutta alarihla on tyhjä.
Kolmepäivän lapioinnin jälkeen pölykultaa on yleensä ylärihlassa 1-3 g nykyisessä kaivupaikassa
Vielä , miksi rännin päästä monesta kokeilusta huolimatta vaskoolista ei löydy sitä pölykultaa ?
Ja miten sellaisen pölykullan saa talteen jota mustasta vaskoolista ei näy .
Mielestäni siihen kannattaa kiinnittää enempikin huomiota että pesee saviset kivet jotka ovat siinä parhaassa kultakerroksessa. Viime kesänä sattui pari kertaa , hippu oli kiinni savisessa kivessä .
aar1pne
 
Viestit: 122
Liittynyt: 06.04.2011 14:14

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Kivenkääntäjä » 26.03.2017 15:24

aar1pne kirjoitti:
Kivenkääntäjä kirjoitti:Nyt alkaa taas mennä puurot ja velit keskustelussa sekaisin


Ystävällisesti.
Sinulla on hienoja laskelmia. Mutta kysyn mihin perustat väitteen esimerkiksi että minun rännissä hienokulta menee yli ? Miksi hienokulta jää ylärihlaan mutta alarihla on tyhjä.
Kolmepäivän lapioinnin jälkeen pölykultaa on yleensä ylärihlassa 1-3 g nykyisessä kaivupaikassa
Vielä , miksi rännin päästä monesta kokeilusta huolimatta vaskoolista ei löydy sitä pölykultaa ?
Ja miten sellaisen pölykullan saa talteen jota mustasta vaskoolista ei näy .
Mielestäni siihen kannattaa kiinnittää enempikin huomiota että pesee saviset kivet jotka ovat siinä parhaassa kultakerroksessa. Viime kesänä sattui pari kertaa , hippu oli kiinni savisessa kivessä .


Juu ei millään pahalla, en väittänytkään että juuri sinulla tuo hieno kulta karkaa, mutta kysyn silti:

Oletko seulonut saamasi kullan? Eli minkä kokoista kulta on?

Tuo savinen maa-aines onkin sitten taas jo oma lukunsa, sillä tuota todellahienoa kultaa ei tahdo savesta saada edes eroteltua mitenkään järkevästi meidän menetelmillä. Savi pitäisi saada jotenkin hienonnettua "Clay-b-gone" tyylisillä aineilla ja vasta sitten rännitellä jne ja tässä ei oikein ole enää järkeä millään matikalla.

Itse musta vaskooli ei ole paras työkalu hienoimman kullan vaskaamiseen rautahiekasta, kuten varmasti jokainen on huomannut niin missään noissa kultaohjelmissakaan tai youtubessa ei käytetä mustaa vaskoolia kun erotellaan hienointa kultaa rautahiekasta. Koska se sekoittuu helposti ja häviää. Myös tuon hienoimman kullan kohdalla vaskaaminen on ehkä väärä sana, sillä se pitäisi nimenomaan "taputella" pannussa.

Suomessa harvemmin tiedetään noista Mesh luvuista juurikaan mitään niin näköjään tässä on vähän kuvaa minkä kokoisesta tavarasta puhutaa: http://www.goldandgemgazette.com/fine-g ... -part-one/
Mukana näyttää olevan mukavat koko taulukot jos omat mittalaitteet ei ole tarpeeksi tarkkoja :lol:

Jos foorumille saisi omia kuvia niin laittaisin niitä tänne jne, mutta sattuneesta syystä mennään sillä mitä netti tarjoaa :oops: ;)

Ja älkää ottako näitä minun juttuja liian kriittisesti tai että arvostelisin jotain tai jonkun rännejä. Itse puhun nyt tuosta järjettömän hienosta kullasta. Jos jollain ei ole nyt seulaa esim 20-30-50-100 mesh tms, niin sanottakoon että hyttysverkon mesh luku on keskimäärin 12-14.
Kivenkääntäjä
 
Viestit: 292
Liittynyt: 12.01.2015 09:42
Paikkakunta: Kempele

EdellinenSeuraava

Paluu Tekniikka & koneet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa