Rännit ja rihlat

Kaivutekniikka, koneet, rännit, jne.

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Hardyman » 30.03.2017 10:05

Kyllä tuossa kokeessani oli mukana pieniä styrokspalloja, pienimmät n.2 mm ja suurimmat n. 5mm läpimitta, murrettu styrokslevystä, siis ei niitä tasapyöreitä kuulia!

Sorana kokeessa oli aitoa lapin soraa, jota olen jo useampaan kertaan rännittänyt, eikä ränni ollut tyhjä, kun kokeen viritin, vaan rihloissa oli hieman hiekkaa ja pieniä kiviä edellisen ajon jäljiltä!...En yritä kerätä hiekkaa rihloihin, vaan poistaa sitä, mahdollisimman paljon? Toki sitä hiekkaa ja kiviä, rihloihin kertyy mutta tarkoituksena ei ole, täyttää niillä rihloja!
Kuvia ja kaavioita rihlojen rakenteesta ja toiminnasta on saatavissa, ne pitää vain ymmärtää ja oivaltaa, sekin, jota ei kerrota? Usein se ratkaiseva idea jää muun höpötyksen alle, eikä sitä huomaa, ellei kokonaisuutta ymmärrä.

Lekasoraakin olisi säkillinen, jos vaikka jossain vaiheessa kokeilisin sitäkin?

Kiitokset palautteesta!
Hardyman
 
Viestit: 84
Liittynyt: 05.07.2016 12:05

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Mercury » 30.03.2017 11:19

Tuota kiikan isoruutuista ruutumattoa on tullut tuijotettua sellaisen suurennuslasikalvon läpi veden ja maan virratessa. Totesin aika mielenkiintoisen jutun. Ruudussa oleva maa alkoi "kellua" ruudussa. Melko nopeasti rännin puhdistuessa käy selväksi ettei ruudusta nouse enempää tavaraa. Eli ruutu ei siis ikinä tule täysin tyhjäksi ellei veden ja kulman kanssa vedä ihan överiksi. Pienellä tikulla virtaavaa ränniä testatessa totesin että ruudun kelluvassa massassa ei ollut mitään vastusta. Ruudussa tuntuu pohja tai suurempi kivi mutta hiekka ei tunnu tikkuun ollenkaan. Olen siinä uskossa ja toivossa että vähänkään suurempi hippu putoaa kelluvan lietteen läpi suoraan ruudun pohjaan jos niin pitkälle pääsee. Eikä lähde sieltä pois vaikka yli menisi sata kuutiota tavaraa.
Avatar
Mercury
 
Viestit: 146
Liittynyt: 16.09.2012 21:36

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Hardyman » 30.03.2017 15:17

Mercury kirjoitti:Tuota kiikan isoruutuista ruutumattoa on tullut tuijotettua sellaisen suurennuslasikalvon läpi veden ja maan virratessa. Totesin aika mielenkiintoisen jutun. Ruudussa oleva maa alkoi "kellua" ruudussa. Melko nopeasti rännin puhdistuessa käy selväksi ettei ruudusta nouse enempää tavaraa. Eli ruutu ei siis ikinä tule täysin tyhjäksi ellei veden ja kulman kanssa vedä ihan överiksi. Pienellä tikulla virtaavaa ränniä testatessa totesin että ruudun kelluvassa massassa ei ollut mitään vastusta. Ruudussa tuntuu pohja tai suurempi kivi mutta hiekka ei tunnu tikkuun ollenkaan. Olen siinä uskossa ja toivossa että vähänkään suurempi hippu putoaa kelluvan lietteen läpi suoraan ruudun pohjaan jos niin pitkälle pääsee. Eikä lähde sieltä pois vaikka yli menisi sata kuutiota tavaraa.


Samansuuntaisia havaintoja mutta myös tuosta pieniruutuisesta rihlasta. Katselen rihlojen toimintaa pleksin läpi mutta myös siten, että käytän "yläpuoleista rihlaa", laahaamassa, siinä kohteen yläpuolella, jolloin virtaus tasaantuu ja vesipatjasta näkee läpi, ilman pleksiä. Kivasti se hiekka pyörii ja moneen suuntaan.

Pyörteet rihloissa, ovat mielenkiintoisia mutta tuo virtausfysiikka se vasta onkin mielenkiintoista. Virtauksen nopeus ja vesipatjan paine sivusuuntaan? silloin veden paine ruudussa ylöspäin olisi suurempi, kuin vesipatjan paine alas? Meneekö se näin? Vaakatasossa se toimii ja sen voi havaita puron, tai joen virtapaikoissa, joissa kivi jättää virtaan levenevän vanan, koska kiven takana on veden paine sivusuuntaan suurempi, kuin kiihtyvän virran paine sivusuuntaan....Kansakoulun fysiikka ei ihan riitä?

Meneekö jo liian tieteelliseksi?
Hardyman
 
Viestit: 84
Liittynyt: 05.07.2016 12:05

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Kivenkääntäjä » 30.03.2017 15:30

Älä Hardy enää ala palastelemaan fysiikkaa, alat menemään jo "hydrodynamiikan" puolelle, jolloin asiat menee jo liian vaikeiksi 8-) Jokainen partikkeli on oma asiansa virrassa ja sen käyttäytyminen on vain teoriassa yhteneväinen muotojensa samankaltaisuuksien kanssa, mutta todellisuuden muoto, paino, koko jne lisättynä rännin tai itse virran erilaisuuksiin tekee yhtälöstä jo työlään ja turhan meidän silmiin :lol: :lol:

Toki hydraulista yhteneväisyyttä eri partikkelien kohdalla voi miettiä, koska se tulee vastaan meidän jokaisen kohdalla. Eli rihloihin jää samaan kohtaan keskimäärin hydraulisesti yhteneväiset kappaleet jne joista luonnollisesti kevein "pullahtaa" aina pois korvautuessaan pienemmällä/painavemmalla saman hydraulisen yhteneväisyyden omaavalla kappaleella 8-) Hmm, noin se menee mutta osasinkohan selittää ymmärrettävästi :roll: :lol:
Kivenkääntäjä
 
Viestit: 292
Liittynyt: 12.01.2015 09:42
Paikkakunta: Kempele

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Hardyman » 30.03.2017 16:50

Kivenkääntäjä kirjoitti:Älä Hardy enää ala palastelemaan fysiikkaa, alat menemään jo "hydrodynamiikan" puolelle, jolloin asiat menee jo liian vaikeiksi 8-) Jokainen partikkeli on oma asiansa virrassa ja sen käyttäytyminen on vain teoriassa yhteneväinen muotojensa samankaltaisuuksien kanssa, mutta todellisuuden muoto, paino, koko jne lisättynä rännin tai itse virran erilaisuuksiin tekee yhtälöstä jo työlään ja turhan meidän silmiin :lol: :lol:

Toki hydraulista yhteneväisyyttä eri partikkelien kohdalla voi miettiä, koska se tulee vastaan meidän jokaisen kohdalla. Eli rihloihin jää samaan kohtaan keskimäärin hydraulisesti yhteneväiset kappaleet jne joista luonnollisesti kevein "pullahtaa" aina pois korvautuessaan pienemmällä/painavemmalla saman hydraulisen yhteneväisyyden omaavalla kappaleella 8-) Hmm, noin se menee mutta osasinkohan selittää ymmärrettävästi :roll: :lol:


Kyllä osasit selittää rihlojen periaatteellisen toiminnan, hyvinkin selvästi!

Rihloja ei vain saa toimimaan, elleivät kaikki siihen liittyvät osatekijät ole suurinpiirtein kohdallaan! Muuttuvia tekijöitä on runsaasti ja jonkinlainen kombinaatio näiden välille, olisi syytä löytää? Tällaista yhdistelmää yritän rakentaa ja siihen vielä, eri variaatioita?

Ainakin tämä on, jo nyt, herättänyt keskustelua ja se on hyvä alku toimivan rännin rakentamiseksi!
Hardyman
 
Viestit: 84
Liittynyt: 05.07.2016 12:05

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja HannuF » 09.04.2017 08:23

Mielenkiintoiseksi on mennyt keskustelu rihloista. Kiitos siitä. Olen ollut skeptinen noihin ruutumattoihin mutta niin suosittu kun se onkin niin kaipa tuo tehtävänsä tekee. Täällä Ruotsissa ei sitä näe, eikä perinteistä suomalaista ränniäkään. Amerikalainen tyyli vallitsee, niin minutkin. Keenet ja GoldHogit noita rihloja ovat tutkineet ja niihin olen luottanut. Nämä highpankeri malliset rännit mitä täällä käytetään toimivat kyllä hyvin, mutta Suomessa niiden käyttö on vaarallista, siksi että ritilän pinnojen väli ei päästä isompia hippuja ränniin, vaan heittää net ulos. Jos välit olisivat isompia, niin täkäläisen opin mukaan suuremat kivet rännissä vetävät kultaa mukaansa.
On myöskin niinsanottu reverseriffles, elikä vastaan käännetty rihla. Sitä olen kehitellyt oman näkemykseni mukaan ja sen olen saanut toimimaan.
Ajatukseni on, että kun highpankerista vesi putoaa ränniin, niin olen tehnyt erityisen 30 cm pitkän laatikon sinne yläpäähän.
Se toimii siten, että vesi putoaa reikäpellille jossa viiden millin reijät ja alapääsä vastaan käännetty rihla, 40 mm korkea jonka ylitse isompi sora menee .
Tämän reikäpellin alla on noin kaksi cm ilmaa, ja sen alla Minersmossaa ilman pohjaa, mutta rihlattu kumimatto sen alla.
Ajatuksenani on, että kun vesi reikälevyn lävitse suoraan putoaa mossaan, niin se helpommin jää siihen kiinni, niinkuin se nyt tekeekin.
Tämä on johtanut siihen, että ennen kolmimetrinen ränni nyt on enää metrin mittainen. Voisi olla vieläkin lyhyempi, mutta pitäähän sen seisoa tukevasti maassa. Itse rännissä olen kokeillut mossaa expandermetallilla, GH-matoilla, mutta niihin on harvoin mitään riitänyt. Kaikki kulta löytyy laatikosta, isommat reikälevyn yläpuolelta ja pienemmät, niinkin pienet mitkä juuri silmällä eroitaa, löytyvät mossasta.
Nyt kun kuitenkin on oma valtaus, eikä tarvitse välineitä joka kerta ottaa mukaan, niin sinne olen rakentanut perinteisen suomalaisen puurännin, viisi ja puolimetriä pitkän. Teen sen kuitenkin siten, että kaikki matot, Dreammat, Goldowl ja jopa suomalainen ruutumatto sioitetaan rännin alapäähän.
Heittolaatikosta kaksi metriä alaspäin on erikorkuisia rihloja kymmenen sentin välein kahden mertrin pituudella, siksi, että sora saa pomppia ylitse ja ravistella savet irti. Luulen että jos isompi hippu tulee niin se joihinkin rihloihin tarttuu.
parempi taivasalla kun tossun alla
HannuF
 
Viestit: 83
Liittynyt: 18.05.2015 15:41
Paikkakunta: Heby Ruotsi

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Hardyman » 11.04.2017 16:34

Skeptinen olen minäkin mutta ruutumattoa on omissakin ränneissäni.

Highbanker on mielenkiintoinen ratkaisu, varsinkin, jos pituus on vain metri? Siis ylälaatikko ja siihen metri ränniä? Tuo reikälevy on samalla seula ja pesulaatikko? mutta entä kivenerotin, missä se sijaitsee, vai seulotko massan ennen rännitystä? Rännin kulma/kaato olisi mielenkiintoinen tieto? Vesimääräkin kiinnostaisi?

Highbankereita on paljon erilaisia, joissakin on useita kerroksia mutta montako pätkää sitten oikeasti tarvitsee?

Taas useita kysymyksiä mutta aihe on mielenkiintoinen ja tietoa liian vähän.
Hardyman
 
Viestit: 84
Liittynyt: 05.07.2016 12:05

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Kivenkääntäjä » 12.04.2017 11:22

70-80% kullasta painonpuolesta löytyy toimivan rännin ensimmäisen 1m matkalta. Ei se enempää tarvitse, kuten aikaisemmin sanoin niin periaatteessa pari puurimaa riittää ;)

Highbankkereissä on aina heittolaatikko jossa seulotaan isoimmat kivet pois jonka jälkeen soosi tippuu ränniin. Highbankit on aina käytännössä tällaisia (ks. Hipputeoksen ränneistä eka vaihtoehto). Muut ovat enemmän tai vähemmän jotain muuta normaalin ja suuremman setin väliltä 8-)

Noilla vastarihloilla tehdään heittolaatikon alle "kiehumistila" (boiling area) jossa hyväksi käytetään kavitaatiota, eli saadaan veden ominaismassa ja pintajännite rikottua. Ilmiö on siis sama kuin vesilasilla jossa on pingispallo ja sinne puhalletaan pillillä ilmaa, kevyt pallo uppoaa parhaimmillaan pohjaan. Tämä auttaa hienointakin kultaa asettumaan nopeammin/helpommin, mutta lisäksi tämä auttaa savipaakkujen hajottamisessa kun kivet ja hiekka hieroo "kiehuessaan" savipalloja. Tähän alueeseen jää lähes aina kaikki oikeat hiput about 0,2g ja suuremmat tai sitten pisaramaiset kevyemmätkin. Tuo reikälevy tuolla alla edesauttaa jonkin verran sitä, ettei kivet pääse täysin pohjaan jolloin hiekka ja hienokulta pääsevät jokseenkin levyn alle turvaan tai omaan pieneen kiehumistilaan. Yleensä yksi vastarihla aina heti heittolaatikon alla riittää.

Rännin kulma, kaato ja vesimäärä on ihan vastaava kuin normaaleissakin ränneissä, eli vaihtelee leveyden mukaan :)

Ps. Hannulla on hyvännäköinen setti käytössä, tuo kivien poisto systeemi rännin alta on loistava :twisted:
Kivenkääntäjä
 
Viestit: 292
Liittynyt: 12.01.2015 09:42
Paikkakunta: Kempele

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja Hardyman » 23.04.2017 16:37

Taas tuli kehitettyä uutta, tuohon ränniin, nimittäin ; spagettimattoa ja salmiakkiverkko, noin 60cm. Asensin sen niin, että voi valita, käyttääkö ; ruutumattoja, vai spagettia? Spagettimaton perässä on vielä 2 riviä isompaa ruutua.

Koeajossa verkko toimi, mielestäni hyvin, ja hienoa hiekkaa meni maton läpi, alapuolella olevalle uramatolle. Mitään isompia määriä hiekkaa en todellakaan ajanut, enkä sekoittanut kultahippuja hiekkaan! Teräsverkon ruudut, ovat poikittain mutta silti siihen jää kaksi suuntaa, johtuen verkon rakenteesta? Onko suunnalla merkitystä? Oman havaintoni mukaan kyllä? Millaisia kokemuksia käytännössä?
Hardyman
 
Viestit: 84
Liittynyt: 05.07.2016 12:05

Re: Rännit ja rihlat

ViestiKirjoittaja HannuF » 20.05.2017 22:25

Käsite ¨salmiakkiverkko¨on minulle vähän outo juttu.
Onko se sträckmetallia jonka ylitse on ajettu vältillä, olen nähnyt joillakin sellaista millin vahvuista, koristeritilää.
Verkon tarkoitus on tehdä turbulenssin (sama kuin rihlalla) joka sitoo kullan huomaansa, elikä spakettimattoon.
Sträckmetallilla on vain yksi asento, kaikista vähiten poikittain. Sen pitäisi olla vähintäänsä 5 mm paksua, ja, mitenkä sen nyt sanoisi, myötävirtaan.

Tässä HighBanker
https://www.youtube.com/watch?v=udGFvTWrWVU
parempi taivasalla kun tossun alla
HannuF
 
Viestit: 83
Liittynyt: 18.05.2015 15:41
Paikkakunta: Heby Ruotsi

EdellinenSeuraava

Paluu Tekniikka & koneet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron