Hienokullan parempi talteenotto

Kaivutekniikka, koneet, rännit, jne.

Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja korhosjokke » 01.04.2011 08:22

Keskusteluissa on kyselty tuloksia siitä onko joku saanut 'uusista' laitteista parempaa tulosta. Otin uuden keskustelusäikeen otsikoituna hienokullan talteenotolla, koska siitähän tässä on kyse.
Itselläni on ollut konekaivussa perinteinen kulmarautarihlasto 5x5cm kulmarautaa, 60cm leveässä rännissä.
Hienokullan osuus kaikkien tuntemalla jauhosihtiseulonnalla ;) oli tässä vaiheessa 53,7%. Siis kaikesta kullasta tuo osuus meni jauhosihdin läpi.
Muutin 2005 rännit siten että kulmarautarihlojen eteen laitoin 120cm pitkästi sitä kuuluisaa punaista mattoa (olisko 12mm paksu, ei pohjaa, ei se 3M vaan halvempi). Sen päälle suhteellisen pienisilmäinen salmiakkiverkko.
Hienokullan osuus oli sitten kahtena seuraavana vuonna 56.9% ja 56.0%. Melko pieni parannus siis. Mutta konekaivussa matto kyllä maksoi itsensä takaisin.
Huomatkaa että tulokset eivät ole sellaisenaan siirrettävissä yhtään mihinkään. Montullani kulta on hyvin helposti peseytyvässä karkeassa sorassa ja kulta on pääsääntöisesti karkeaa ja rautaa on vähän. Niinpä perinteinen kulmarautarihlasto toimii hyvin ilman nykyajan parannuksiakin. Vesimäärät ja kallistuksetkin vielä muuttujina.
Hienolla kullalla ja paljolla rautamäärällä ei tuolla kalustolla kannattaisi kaivaa kauhallistakaan. Näitä olosuhteita varten maailmalla on paljon sellaista laitteistoa mitä Suomessa en ole nähnyt. Palataanpa niihin joskus myöhemmin.
Avatar
korhosjokke
 
Viestit: 24
Liittynyt: 28.02.2011 21:39

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja Jänkäkurppa » 02.04.2011 09:19

Olen kaivellut Palsin sivupurolla 15 vuotta ja lähes koko ajan on 15 cm leveässä alumiinirännissäni ollut kolme pohjallista rihlaa peräkkäin, kaikissa rihloissa hieman erilaiset välit. Jokaisessa on edessä viisto ajolauta. Peräkkäin asetettuna kokonaispituutta on noin 120 cm. Jossain näin tällaisen rihlamallin ja kun teetin sellaisia itselleni tein samalla piirustuksen siitä ja se on kopioitavissa LKL:n sivulla kohdassa ladattavat. Olen ollut tyytyväinen rihloihini kunnes Vaaralan kirja masensi minut. Tiesin että jonkin verran hienoa kultaa menee yli mutta vasta viime aikoina minua on alkanut vaivata hukkaan mennyt osa. Minulta puuttuu hienon kullan siepparirihlat kokonaan. Olen seulonut hienon kullan muusta vaskatusta kullasta munanmuotoisella teesihdillä, missä on pyöreitä 1 mm halkaisijaltaan olevia reikiä. Alle 1 mm hienokultaa on 46.6 % 15 vuoden ajalta. Seuraava hippukoko onkin silmämääräisesi eroteltu niin että ovat pienempiä kuin koruhiput. Ne ovat yleensä alle 0.10 g painoisia, joukossa saataa olla joku 0.15-grammainenkin. Näitä on noin 31 %. Koiruhippuja pienempää hienokultaa on siis noin 78 %. Hienoa kultaa on varmasti mennyt hukkaan mutta kuinka paljon. Lapiokaivajalla mahtuu koko kesän saalis kerralla pieneen kananmunan kokoiseen teesihtiin, missä on hyvä ravistella hieno kulta paperin päälle.

LKL:n Linkki-sivulla on muuten linkki Vaaralan kirjaan ”Kultahippujen rännitys ja Korundien tunnistus” mutta linkistä ei pääse mihinkään. Onko siellä ollut aiemmin koko kirja selattavana vai myynipaikka. Viime kesänä ainakin Kuturantien Kultakioskilla oli kyseistä kirjaa myytävänä. Kirjassa neuvotaan kulmarihlojen oikeat muodot ja levyverkolla suojattu sykerölankamatto (Nomad) hienokullan keräämiseen.

Sain äskettäin monen mutkan kautta lopulta 15-16 mm paksuista ilman pohjaa olevaa Nomad-mattoa 0.6 m x 1.2 m näytepalan . 3M halusi ensin myydä sitä vain rullan kerrallaan. Levyverkot eli verkkolevyt ovat vielä hankkimatta.

Mikä on muuten malliltaa ja merkiltään se halvempi 12 mm paksuinen sykerölankainen tuulikaapinmatto, onko se ilman pohjaa ja kuka sitä myy.
Avatar
Jänkäkurppa
 
Viestit: 105
Liittynyt: 01.03.2011 09:36
Paikkakunta: Kittilä

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja jovisaku09 » 03.04.2011 09:26

http://www.tuontitukku.fi/index.php?inc ... =kumimatto

Tuossa linkissä on ilmeisesti pohjatonta reikämattoa? Ainakin se toinen.
jovisaku09
 
Viestit: 44
Liittynyt: 23.03.2011 22:03

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja jovisaku09 » 03.04.2011 09:32

http://multimedia.3m.com/mws/mediawebse ... a_8000.pdf

Tällaista saa varmaankin myös pienempinä paloina, max pala oli ainakin 10 m2.
jovisaku09
 
Viestit: 44
Liittynyt: 23.03.2011 22:03

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja Jänkäkurppa » 03.04.2011 10:11

Tutkimuksissa suositeltu sykerölankainen, pohjaton tuulikaapinmatto Nomad Terra 8100 näkyy 3M:n sivulla
http://solutions.3msuomi.fi/wps/portal/ ... GD4JTJ88gl
Matto on 15-16 mm paksuinen ja aika kallista.

Rännityksessä maton suojaksi suositellaan levyverkkoa eli verkkolevyä. Helmikuussa ajoin 150 km Rovaniemelle hankkimaan levyverkkoa. Olisi pitänyt ostaa koko levy, 1.2 x 2.4 m2 (1.25 x 2.5). Eivätkä suostuneet leikkaamaan pienempää palaa. Kesällä romuliikkeiden pihoilla on vaikka minkälaisia pieniä verkkopaloja mutta silloin ollaan montulla. Talvella verkot ovat lumen alla. Olen ajatellut että ehkä kuminen tai muovinen halpa reikämatto ajaa saman asian kuin levyverkkokin.
Avatar
Jänkäkurppa
 
Viestit: 105
Liittynyt: 01.03.2011 09:36
Paikkakunta: Kittilä

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja TimoL » 03.04.2011 10:41

Ainakin meille Etelän kaivajille on tuota verkkolevyä tarjolla mielin määrin eri silmäkoossa, muodossa ja leikattavissa lähes mihin kokoon tahansa. Omaa pikku ränniäni varten hankin seulan ja verkkolevyn pieneltä pajalta nimeltä "tilaus Oy". Materiaali ja leikkauskustannukset olivat yhteensä alle 20 euroa.

Olen seurannut kaivajakolleegojen kumimattoviritelmiä eri foorumeilla ja huomannut tuon Nomad maton olevan suosittu ison lätäkön molemmin puolin. En ole kokeillut, mutta luulisin että sitä mattoa saa aika lailla tiskata, jotta saa pienet murut ja juurakot irti siitä. Auton kumimatoista viriteltyjä rihlanaluskumeja olen myös nähnyt ja niitä hieman ihmetellyt. Kokeilin viime kesänä ihan oikeaa rihlamattoa, jonka myyntinimikin on "rihlamatto". Sitä on saatavilla Suomessa ainakin kolmesssa eri koossa ja minun pikku kaivoksella se toimi moitteettomasti. Pitkiä palasia on helppo leikata lyhyemmäksi ja leveyttä voi säätää tarkasti rännin mukaan. Verkkolevyä päälle ja rihlamattoa alle. Minulla on rihlamattoa kahdessa eri urakoossa vielä monta metriä. Ehkä pistän myynti-ilmoituksen tuonne viereiselle palstalle.
Avatar
TimoL
 
Viestit: 3
Liittynyt: 31.03.2011 20:44
Paikkakunta: Espoo

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja Vieras » 03.04.2011 21:28

Oulussa "samaa" mattoa oli ovenedustan mattona taannoin myynnissä Puuilossa oisko ollut se 60cmx40cm matto ollut 15euron kieppeillä.
Vieras
 

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja Rysky » 06.04.2011 11:26

Minä kun kaivelen vaan tuolla liiton valtauksilla, niin kumminkin mielenkiinosta katselin omia prosenntejani hienkullanosuudesta.

sihtikoko 0.2 mm kullanosuus 15.2 %
sihtikoko 1.0 mm kullanosuus 56.0 % tämä on se teesihti
sihtikoko > 1 mm kullanosuus 28.8 %

Mahtoiko noista sitten tulla 100 % yhteensä %, kuuminkin lähenpänä 1kg kuin 2 kg?

Minua on aina askarruttanut näiden nimitysten määrittäminen?
Voisiko joku avartaa, onko kyseessä g vai mm määritys ja mikä on raja-arvo millekin?

* Hengetön
* Saivare
* Täi
* Lutikka
* Russakka
* Isomus
Avatar
Rysky
 
Viestit: 145
Liittynyt: 29.03.2011 19:53
Paikkakunta: Kangasala

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja aar1pne » 06.04.2011 14:26

Kullankaivajan opas määrittelee hiput seuraavasti.
Hengtön alle 0.5 mm
Saivare 0.6-0.9 mm
Penikkatäi 1-2 mm
Täi 2-4 mm
Lutikka 5-9 mm
Russakka 10-14 mm
Isomus yli 15 mm
aar1pne
 
Viestit: 122
Liittynyt: 06.04.2011 14:14

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja Rysky » 06.04.2011 18:46

Kiitos vastauksesta, olen varmaan lukenut tuon asian mutta se on jäänyt rakentelun varjoon.
Nyt kun puhutaan hionokullasta tällä sivulla, voisiko joku valaista vielä missä kulkee hiokullan raja g tai mm.

Jänkäkurppa kirjoitti:Alle 1 mm hienokultaa. Seuraava hippukoko onkin silmämääräisesi eroteltu niin että ovat pienempiä kuin koruhiput. Ne ovat yleensä alle 0.10 g painoisia, joukossa saataa olla joku 0.15-grammainenkin. Lapiokaivajalla mahtuu koko kesän saalis kerralla pieneen kananmunan kokoiseen teesihtiin, missä on hyvä ravistella hieno kulta paperin päälle.

Olisko nyt sitten silleen, että hienokullasta puhuttaessa olisi se teesihti oikea koko ( 1mm reikä )?
Hienokultaa luettaisiin silloin hengetön ja saivare hiput. :geek:
Avatar
Rysky
 
Viestit: 145
Liittynyt: 29.03.2011 19:53
Paikkakunta: Kangasala

Seuraava

Paluu Tekniikka & koneet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 1 vierailijaa

cron