Hienokullan parempi talteenotto

Kaivutekniikka, koneet, rännit, jne.

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja vesku » 25.04.2011 11:08

korhosjokke kirjoitti: sitä kuuluisaa punaista mattoa (olisko 12mm paksu, ei pohjaa, ei se 3M vaan halvempi). Sen päälle suhteellisen pienisilmäinen salmiakkiverkko.

Mikähä se mahtas olla tuo halvempi versio? Hakenu joka paikasta saman haartista mattoa va eipä taho löytyä.
vesku
 
Viestit: 9
Liittynyt: 17.04.2011 08:43
Paikkakunta: Ivalo

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja korhosjokke » 27.04.2011 06:57

Se vuosia sitten ostamani edullisempi matto taitaa löytyä tuolta:
http://www.arimattingsystems.com/images ... amatot.pdf
sivu 34,
"274 CITI™ 14 mm ilman pohjaa"
Hinnoista ja saatavuudesta ei ole tietoa, mutta eiköhän ne tuolta selviä.
Avatar
korhosjokke
 
Viestit: 24
Liittynyt: 28.02.2011 21:39

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja Jänkäkurppa » 27.04.2011 14:07

266 WAYFARER on 14 mm paksuinen, ilman pohjaa oleva PVC-matto vakiopalana. Se on samaa mattoa kuin rullana oleva 274 CITI, 14 mm.
Voihan olla että jollain Suomessa olevalla jälleenmyyjällä on rullatavaraakin, josta leikattu pala on sitten halvempaa kuin palana.
Palatavarasta sain seuraavat tiedot:

Maahantuoja:
KT-kiinteistötarvike Oy
Tuotekatu 9
15700 Lahti
0400 716524

Tilaavat tuotteen Hollannista, toimitusaika noin 2 viikkoa.
90 cm x 120 cm 130.46 €/kpl, alv 0% vapaasti Lahdessa.
120 cm x 180 cm 208.74 €/kpl, alv 0% vapaasti Lahdessa.
Avatar
Jänkäkurppa
 
Viestit: 105
Liittynyt: 01.03.2011 09:36
Paikkakunta: Kittilä

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja Vieras » 27.04.2011 17:21

http://www.ajtuotteet.fi/fi/Tuotteet/Si ... 4-59009.wf
Tuolta tilasin aikoinaan tuota mattoa. Mutta sitä samaa mattoa löytyi myöhemmin Puuilosta koko oli vain 60X40cm
Vieras
 

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja rave » 29.04.2011 15:45

Osoitteesta http://www.laatumatto.fi tai http://www.verhomatto.fi löytyy kuramattoa mallia spaghetty 12 mm paksua 1,2 m leveänä 59,95e/m + toimituskulut. Lieneekö tuo käyttökelposta?
rave
 
Viestit: 6
Liittynyt: 29.04.2011 15:25

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja Jänkäkurppa » 02.06.2011 15:51

HIENON KULLAN TALTEENOTTOTUTKIMUS OMASSA RÄNNISSÄNI.
Rännitys 25.5.-30.5.2011 Palsin sivupurolla.

Minulla on ollut sama valtaus jo 15 vuotta ja lähes koko ajan olen käyttänyt vain samanlaisia pohjallisia metallirihloja ja kumimattoa 15 cm leveässä rännissä. Ensimmäisenä on noin 30 cm pituinen kumimatto, minkä perässä on kolme noin 45 cm pituista pohjallista rihlaa. Matalaruutuisen kumimaton ei ole ollut tarkoituskaan toimia hippujen kerääjänä vaan antaa vinkkejä, mihin suuntaan monttua kannattaa ryhtyä kaivamaan. Tosin vauhti kummasti kiihtyy kun matollekin jää jotain. Pohjalliset rihlat eivät ole aivan oikeaoppiset. Harri Vaaralan kirjan mukaan rihlateräksen ylälaipan ja pystyosan pitäisi olla toisenlaisessa asennosssa, jotta muodostuisi parempi pyörre. Koska rihloissa on pohja ei niiden alle ole voinut näinollen laittaa myöskään Nomad-mattoa. Pohjalliset rihlani ovat mallia: LKL:n nettisivujen Etusivu/Ladattavat/Rihla.pdf. Pitkään ajattelin että hienoa kultaa menee ohi kovin vähän mutta menköön. Asia rupesi viime talvena vaivaamaan kun luin Vaaralan kirjan uudelleen ja niinpä tein uusia rihloja keväällä selvittääseni asian. Päätin sijoittaa ne viimeisiksi, jolloin sinne jäävä kulta antaa selvyyden hukkaan menneesta määrästä.

Kuva
KUVA 1.
Kumimatto ja vanhat pohjalliset rihlat, kokonaispituutta 170 cm. Kumimaton ruutujen rauna on matala, hienoin ja karkein kulta eivät pysy matolla vaan virtaus vie ne eteenpäin. Pohjalliset rihlat, 3 kpl, olivat toisiinsa verrattuna hieman erilaisia. Käytin pelkästään näitä metallirihloja ja kumimattoa toistakymmentä vuotta.

Alumiiniränni puurännin sisällä. Alumiinirännin sisäleveys on 147 mm ja ulkoleveys 153 mm. Se sopii mukavasti hieman turvonneen puurännin sisään ja räminä vaimenee näin mukavasti. Tein keväällä pari uutta hieman entistä pitenpää kuusipuista puuränniä vaikka entisetkin kuusipuiset ovat kestäneet 15 vuotta. Tosin mäntypuiset ovat jo haljenneet kelvottomiksi. Sahuri sahasi laudat 25 mm paksuisiksi kun vakiopaksuus on 22 mm. Pystyin kuljettamaan 320 cm pituiset puurännit valtaukselle asuntovaunussa. Alumiinirännin teetätin aikanaan ammattikoulussa 2000x1000x3 kokoisesta levystä, mistä sain 2 m ja 1 m rännin sekä heittopesän. 3 mm levystä tehty ränni ja siihen pultattu heittopesä oli sellaisenaan tarpeeksi tukeva pysymään paikallaan kahden tuen varassa ja täytti alkuajan toiveeni tutkimuksissani silloisilla LKL:n ja tuttujen valtauksilla.+

Kuva
KUVA 2.
Uusi hienon kullan verkkolevyrihla, mikä muodostuu peltikaukalosta, Nomad-matosta ja verkkolevystä. Tämä malli on kutakuinkin Harri Vaaralan kirjan mukainen. Keväällä sain verkkolevyäkin, joten teetätin tätäkin mallia 2 kpl. Leveys vain on hieman kapeampi, jotta mahtuvat aluminirännin osuudelle. Mitat 960x146x20. Kuvassa oleva verkkolevy on ilmeisestikin liian ohutta ja pyrin saamaan seuraavaksi kesäksi hieman paksumpaa verkkoa. Verkon raunat on taivutettu 1.5 cm alaspäin jäykistykseksi.

Kuva
KUVA 3.
Lähikuva 1.5 mm peltikaukalosta, 16 mm Nomad-matosta ja verkkolevystä.

Kuva
KUVA 4.
Uusi hienon kullan kipinäpeltirihla, mikä muodostuu peltikaukalosta, Nomad-matosta ja kipinäpellistä. Kipinapellin paksuus on 1.0 mm, reikien osuus noin 50 %. Etukäteen ihmettelin että kerääkö tämä rihlatyyppi sisälleen mitään vai onko vain hyvä koska tasainen peltipinta tasaa virtausta ja hieno kulta painuu alaspäin. Talvella en ensin saanut verkkolevyä mistään, joten kipinäpelti korvasi sen. Teetin näitä rihlamalleja 2 kpl. Mitat ovat 960x150x20 ja sopivat puurännin sisään mutta eivät alumiiniränni sisään. Kipinäpellin raunat on taivutettu 1.5 cm alaspäin jäykistykseksi.

Kuva
Kuva 5.
Rihlat rännissä ennenkuin aloitin rännittämisen.

Hienoa kultaa eli teesihdin 1 mm pyöreän seulasilmän läpi mennyttä kultaa minulla on 15 vuoden keskiarvona vv 1996-2010 tullut 48.6 %. En ole punninnut hienon kullan määrää vuosittain. Lukuhan vaihtelee tietenkin vuosittain ja eri paikoissa.

Tässä tutkimuksessa tärkein selvitettävä asia oli selvittää kuinka paljon ylimääräisillä uusilla rihloilla hienoa ja myös karkeampaa kultaa jää talteen eli aiemmin hukkaan mennyt määrä. Kaikki alla olevat rihlat 1-5 olivat peräkkäin ränneissäni.
Rihlat 1.-3. kaltevuudella noin 15 cm / metri, alumiinirännissä puurännin sisällä.
Rihlat 4.-5. kaltevuudella noin 9 cm / metri, puurännissä.

R1. Kumimatto 30 cm ja vanhat metallirihlat, pituus noin 170 cm. Rännin kaltevuus 15 cm / metri.
R2. Verkkolevyrihlat ja Nomad-matto kaukalossa, pituus 96 cm. Rännin kaltevuus 15 cm / metri.
R3. Kipinäpeltirihlat ja Nomad-matto kaukalossa, pituus 96 cm. Rännin kaltevuus 9 cm / metri.
R4. Kipinäpeltirihlat ja Nomad-matto kaukalossa, pituus 96 cm. Rännin kaltevuus 9 cm / metri.
R5. Verkkolevyrihlat ja Nomad-matto kaukalossa, pituus 96 cm. Rännin kaltevuus 9 cm / metri.
Rihlojen yhteispituus noin 5.5 m.

Kaivoin monttua 5 päivää. Onneksi olin jo viime syksynä poistanut turpeet ja suurimman osan hiesusta eikä routa näin ollut haittana. Kaivoin noin 3.5 m levyistä monttua 1.5 m eteenpäin, keskikorkeus noin metrin, yhteensä noin 5 m3.

R1. Kumimatto ja vanhat pohjalliset metallirihlat, 3 kpl.
- Karkeaa kultaa 0.97 g
- Hienoa kultaa 2.33 g
- K+H yhteensä 3.30 g

R2. Verkkolevyrihlat ja Nomad-matto.
- Karkeaa kultaa - g
- Hienoa kultaa 0.53 g
- K+H yhteensä 0.53 g

R3. Kipinäpeltirihlat ja Nomad-matto.
- Karkeaa kultaa - g
- Hienoa kultaa 0.02 g
- K+H yhteensä 0.02 g

R4. Verkkolevyrihlat Verkkolevyrihlat ja Nomad-matto.
- Karkeaa kultaa - g
- Hienoa kultaa - g
- K+H yhteensä - g

R5. Kipinäpeltirihlat ja Nomad-matto.
- Karkeaa kultaa - g
- Hienoa kultaa - g
- K+H yhteensä - g

PÄÄTTELYT

Kullan kokonaismäärä oli 3.85 g. Karkea kultakin oli aika hienoa, painavimmat hiput 0.8 ja 0.7 g. Hienon kullan osuus oli 2.88 g eli 74.8 % mikä on enemmän kuin pitkän ajan keskiarvo mutta jo kaksi ylimääräistä gramman hippua olisi muuttanut tilanteen ”normaaliksi”. Viimeisimmissä kahdessa rihlassa oli vain hengettömiä eikä määrä ollut punnittavaksi. On vaikea sanoa kuinka hyvä kipinäpeltirihla on. Pitäisi tehdä uusi tutkimus ja laittaa kipinäpeltirihla ennen verkkoleyrihlaa niin asia selviäisi.

Kun nimenomaan halusin tietää kuinka paljon kultaa menee ohi entisten rihlojen, voin olla melko tyytyväinen mutta en läheskään täysin. Karkeaa kultaa ei mennyt hukkaan mutta hienoa meni. Verkkolevyrihla R2 ja kipinäpeltirihla R3 keräsivät yhteensä 0.55 g hienoa kultaa kun entisiin pohjallisiin metallirihloihin jäi 2.33 g. Ajattelu ”vain hieman yli puoli grammaa” on väärin. Pitää ajatella ” hienon kullan tuotto nousi 23.6 %”

Koska valtauksellani on hienon kullan osuus ollut 15 vuodessa noin puolet, lisärihloilla kokonaistuotto nousee noin 12 %. Kukapa meistä ei haluaisi 12 % palkankorotusta.
Avatar
Jänkäkurppa
 
Viestit: 105
Liittynyt: 01.03.2011 09:36
Paikkakunta: Kittilä

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja Jänkäkurppa » 02.06.2011 18:46

Korjaus edelliseen.
Tutkimuksessani karkean kullan painavimmat hiput olivat 0.08 ja 0.07 g eikä 0.8 ja 0.7 g.
Avatar
Jänkäkurppa
 
Viestit: 105
Liittynyt: 01.03.2011 09:36
Paikkakunta: Kittilä

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja korhosjokke » 06.06.2011 09:46

Onpa mahtavaa että viitsit tehdä, dokumentoida ja jakaa näin yksityiskohtaisia testejä. Tästä on varmaan paljon apua monille joita asia askarruttaa.
Pari kommenttia mietittäväksi ja kenties jatkotesteihin:
* se ruudutettu kumimatto toimii kertomaan nopeasti onko kaivettavassa maassa kultaa vai ei. Jotkut sitä sanovatkin juorumatoksi. Omien kokemusten mukaan matossa on yksi erittäin huono puoli: kulta ei siinä pysy. Jos heti aamulla näet siinä tietyn hipun, se ei enää iltapäivällä olekaan matossa. Suurin ongelma tullee siitä että sopivasti maton yli menevä isompi kivi saa aikaan pyörteen joka nappaa hipun ylös matosta. Ja normaalisti tämä tapahtuu lapiollisen/kauhallisen loppuhännän kulkiessa rihlaston yli. Siis kun virtaus on nopeimmillaan, hiekkaa ei enää kulje, ainoastaan isompia kiviä. Jos hippu joutuu tähän virtaukseen paljaaltaan, menee se yli koko rihlaston riippumatta siitä minkälaisia rihloja tai kuinka pitkä ränni on. Niinpä se ei näy tällä tavalla tehdyssä analyysissä ollenkaan.
* Rännitettävän tavaran seulonta. Lapiomiehet hyvin harvoin seulovat rännitettävää tavaraa. Kaikki ränniin minkä jaksaa lapiolla heittää. Seurauksena on hienon kullan talteenoton vaikeus. Rihlat joudutaan asettamaan isoille virtauksille ja kaadolle jotta kivet kulkee. Hienon kullan karkaaminen on hyvin todennäköistä täysin riippumatta rihlastosta. Julkaistuissa tutkimuksissa kutakuinkin aina ohjeistetaan seulomaan ränniin menevä tavara alle 15mm (~puoli tuumaa) kokoon juuri tästä syystä. Isomusten osalta pitää sitten rakennella omia ansojaan.

Jos intoa riittää, rännitäppä joskus kertaalleen rännitetty uudelleen samalla laitteistolla, voi tulla yllätys.
Avatar
korhosjokke
 
Viestit: 24
Liittynyt: 28.02.2011 21:39

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja Rysky » 08.06.2012 10:10

Minä kun kaivelen vaan tuolla liiton valtauksilla, niin kumminkin mielenkiinosta katselin omia prosenntejani hienkullanosuudesta jälleen.

Ennen uuden kauden alkua tuli tutkittua taas prosentteja...
Tässä muuttuneet prosentit.
Kullankoko yli 1mm lisääntynyt eniten, muut laskeneet hieman.
Täytyi korjata lukemia hieman. Löysin rasiallisen hippuja lisää.

Vuosi...............................2010v / 2011v / 2012v
sihtikoko 0.2 mm kullanosuus 15.2 % / 13.8 % / 14.0%
sihtikoko 1.0 mm kullanosuus 56.0 % / 55.5 % / 57.8%
sihtikoko > 1 mm kullanosuus 28.8 % / 30.7 % / 28.2%
Avatar
Rysky
 
Viestit: 145
Liittynyt: 29.03.2011 19:53
Paikkakunta: Kangasala

Re: Hienokullan parempi talteenotto

ViestiKirjoittaja Jänkäkurppa » 22.09.2012 10:36

Tänä vuonna kaivuni kultamailla oli kolmisen viikkoa viimevuotista lyhyempi. Menin valtaukselleni viikkoa myöhemmin ja läksin pari viikkoa aikaisemmin, joten neljää kuukautta ei tullut täyteen. Tosin asun Kittilässä 240 km päässä, joten pääsi paitapesulle parin viikon välein. Kultaakin tuli hieman vähemmän mutta paljon kuitenkin. Kirjoittelin viime vuonna 2.6.2012 tästä samasta aiheesta ja laitoin mukaan muutaman valokuvankin. Tänä kesänä otin käyttööni entiset pohjalliset metallirihlani ja lisäsin niiden perään vain yhden metrin pituisen verkkorihlan, minkä sisällä on sykerömatto. Syynä oli se että verkkorihla kerää niin valtavan määrän hienoa kiviainesta että vaskauksiin menee puoli päivää. Minulla oli käytössäni tänä kesänä (2012) 40 cm pituinen kumimatto, kolme hieman erilaista pohjallista metallirihlaa ja niiden perässä yksi metrin pituinen verkkorihla. Koska kumimattoni oli helppo irrottaa rännistä vaikka vesi virtasikin, kippasin kumimaton suoraan vaskooliin useita kertoja päivässä aina kun näytti siltä että siellä on lutikan kokoisia hippuja tai muuten vaan silloin tällöin. Metallirihlat tyhjensin viikon tai kahden välein. Yleensä silloin kun jouduin siirtämään rännejä. Verkkorihlaa en tyhjentänyt niin usein koska sen vaskaaminen vaati kaksi vaskausta. Matolle jääneiden kultahippujen osuus vaihteli 30-60 % niissä vaskauskerroissa, joissa vaskasin punnitsin maton, metallirihlojen ja verkkorihlojen kullat erikseen. Verkkorihlossa oli hienoa kultaa vain 4-5 % koko määrästä. Matolta suoraan vaskoolin kaadettujen kultahippujen vaskaus kesti 10-15 minuuttia koska kiviainesta oli hyvin vähän. Metallirihlojen vaskaus kesti 30-45 minuuttia ja verkkorihlan vaskaus 45-60 minuuttia. Huolellinen vaskaus olisi vaatinut pitemmän ajan mutta pieni kultamäärä ei houkutellut huolellisuuteen. Platinahippuja tuli aiempaa enemmän. Otin talteen 0.19 g platinahippuja. Kaksi painavinta painoi yhtensä 0.10 g. Sain vain yhden yli gramman painoisen, se painoi 1.40 g. Muutama hippu painoi 0.80-0.98 g.

Nykymallilla kaivuita ollaan lopettamassa ja rajoittamassa. Sehän merkitsee että esimerkiksi Lemmenjoelle ei kuljeteta mitään tavaraa mönkijöillä valtauksille. Ehkä lapiokaivajatkaan evät saa kuljettaa tavaroitaan tulevaisuudessa edes talvella moottorikelkalla. Poromiehet eivät anna kaivajille lainaksi poroja kuljetukseen. Hevosten pito siellä taitaa olla kielletty, vaikka ennen siellä oli niitäkin. Onkohan Valio jo ennakoinut tulevaisuutta kun on laitanut maitotölkkiinsä kuvan Saariselällä tai Lemmenjoella kullankaivajien mukana kaksi taakkaa kantavaa lehmää. Niiden pitoa ei vissiin ole kielletty. Kun oikein tarkkaan katsoo kuvaa, se taitaa sittenkin olla Lemmenjoelta sillä ihankuin kuvassa oli Lapin Kullankaivajain Liiton puheenjohtaja kävelemässä vaskooli lantiolla iloisesti tyttärensä kanssa.

Saattaahan tuo kaivu loppua Sotajoen ja Palsinkin valtauksilta ellei tavaroita kuljeteta kantamalla. Sotajokeen laskevan Harrijoen puusillalla Kultakioskin lähellä kantavuus on vain 3 tonnia. Kaivutöissä olleet painavat kaivinkoneet jäävät purojen varsille ??? Onko kellään tietoa, aikooko Metsähallitus lähitulevaisuudessa laittaa vanhan puusillan paikalle ison rummun tai uusia sillan. Eihän tietä voi edes kunnostaa tiekarhulla kun se on niin kovin painava.

Olen kuvallisissa kirjoituksissani käyttänyt Kuvat.fi-palvelua. Se on muuttumassa 1.11.2012 maksulliseksi, 3 euroa/kk eli 36 euroa vuodessa. Se tuntuu vähän liian kalliilta. Kirjoitusteni kuvat varmaankin häipyvät marraskuun alussa kuten muidenkin samaa ilmaispalvelua käyttävien kuvat. En tiedä vielä jaksanko etsiä uutta ilmaista kuvapankkia. Onko teillä joku hyvä ehdotus. Ymmärrän että LKL:n keskustelupalstan palveln ei voi olla varsinainen kuvapankki mutta olisiko mahdollista että kirjoitusten lomaan voisi liittää jollain keinolla 1-2 valokuvaa ???
Avatar
Jänkäkurppa
 
Viestit: 105
Liittynyt: 01.03.2011 09:36
Paikkakunta: Kittilä

EdellinenSeuraava

Paluu Tekniikka & koneet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron